14. syyskuuta 2016

Arvelisin sinun lukevan blogiani koska...

Tiesittekö, etten ikinä kirjoita teille postauksia valmiiksi?
Arvasitteko, etten ikinä kehittele teille mitään aiheita valmiiksi tänne blogiin?

Minun luonnoslistani on aina täysin typötyhjä. Sinne ei ikinä jää roikkumaan mitään tekstin alkuja tai edes otsikoiden väännöksiä. Monien blogeista saa aina lukea jotakin sellaista, mikä on kirjoitettu aikapäiviä sitten, eipähän ole saatu koskaan päätökseen vain sitä tekstiä. Voin käsi sydämellä kertoakin teille, että täältä blogista ette löydä ikinä luonnosperäisiä kirjoituksia.

Kaikki tekstini kirjoitan suoraan tähän valkoiselle läntille ja kun ne ovat valmiit, julkaisen ne.

Reaaliaikaista, voisikohan niin ilmaista. En ikinä edes jaksa vaivata päätäni sillä, että mistä mahtaisin kirjoittaa. Kirjoitan siitä mistä haluan, jos en kirjoita, länttään varmaan sitten vain kuvia. Tai suljen koko bloggerin todeten, että ei tänään. En ole siis mikään nykyaikainen "bloggaaja", ei, en missään nimessä kutsuisi itseäni edes bloggaajaksi. Kunhan kirjoitan.

Ihan omaa hupianihan tämä on.

Olen aina ollut kova kirjoittamaan ja tykkään jumalattomasti leikitellä sanoilla. Nuorempana kirjoittelin paljon runoja, joten ehkä juuret juontavat jo sieltä. Pidän myös humoristisesta kirjoitustyylistä. En vain ikinä oikein jaksa lueskella sellaista pakkopullan omaista lässytystä valmennuksista ja muusta hölynpölystä. Ei minua ikävä kyllä järin paljon kiinnosta, onnistuiko kymmenen metrin voltti sentilleen vai ei. Siksipä minun blogissani ei pahemmin piiperretä siinä, miten pääty-ympyrä sujui, sujuiko edes.

Tunnustan myös sen, että olen totaalisen huono lukemaan muiden ihmisten blogeja, seuraan niitä, mutta lähinnä tölläilen teidän kaikkien kuvia. Kuvarakas kun olen. Siinäpä syy, miksi mainitsen blogini olevan kuvapainoitteinen. Lukulistallani on lähinnä kuvapainoitteista luettavaa, enkä lähde edes sen enempää niitä ikinä teille luettelemaan. Kyllähän nyt jokainen arvostaa hyvälaatuisia kuvia ja välillä sekin on vain kiva, että niitä kuvia on paljon. Liikaa, sikana.

Sisällytän postauksiini jumalattomasti erilaisia asioita. En pidä siitä, että jaoittelisin teille aina erikseen luontokuvat, hevoskuvat ja vielä tuntiaiheiset tekstitkin. Varsinkin kun jälkimmäisiä ei edes täällä pahemmin näy. Ja niin kuin huomaatte tälläkin sekunnilla varmasti, olen sisällyttänyt tähän postaukseen jo mielipidettäni bloggaamisesta, historiastani kirjoittajana ja yleisellä skaalalla bloggaamisestani ja blogistani. Eikö ole mieltä virkistävää?

Miksi siis jakaisin tämänkin teille moneen osaan kun voin sisällyttää sen kaiken tähän?

Jokseenkin nykyinen blogimaailma on aika tylsä ja simppeli omasta mielestäni juurikin siinä mielessä, että ei ole erottuvia blogeja. Kaikissa pyörii samat aiheet, samantyyppiset kuvat ja niitäkin yhdenlaisia kuvia on miljoona, koska se nyt sattui olemaan tällä kertaa onnistunein kuva. Samaten tuo ihanainen foto löytyy sitten Facebookista, Instasta ja mitä lie kaikkia Snäpsättejä sitä nyt onkaan. Olen vanhanaikainen ja meillä on Pennin kanssa facebook-sivut (<- hehe huomasithan linkin).Sentään edes sellaiset. Jokseenkaan en vain ymmärrä sataa miljoonaa somekanavaa, joista yleensä miltein kukaan ei sitten edes varsinaisesti tätä blogia seuraa. Jos siis blogi ei kiinnosta...

Ei varmaan kiinnosta yleisesti ottaen mikään meidän arjessa?

Muihin blogeihin takertuen vielä, monesti myös näkee tuota iänikuista bannerikuvien kopiointia. Enkä nyt tarkoita sitä, että mennään ja kopioidaan toisen kuva, vaan halutaan vain samantyyppinen kuin tuolla toisella hyvällä bloggaajalla. Minulla on minun ihan itse väsäämäni silmäbanneri. Pennin silmät ovat niin ihanat, että joudutte varmasti tölläämään aina niitä yläbannerissa. Haluan myös ulkoasuni pitää hyvinkin simppelinä ja jos ei oikeasti bannerin oikeasta alakulmasta löydä noita linkkejä, niin on sokea. Samaten jos ei tiennyt, että etusivulle pääsee aina klikkaamalla banneria, on myös vähän hömelö, eikä ole varmaankaan nettiä hirveän paljon käyttänyt. Jos kuitenkin omatunto nyt soimaa, opit juuri jotakin uutta.

Ja vielä minun blogissani!

Pidän tätä omaa tekstijaaritteluani aika turhana ja toisaalta, en edes odota suurempaa yleisöä seuraamaan meidän juttuja. Meillä on Pennin kanssa ihan omat juttumme ja minä vain jaan pintaraapaisun niistä teille, jotta voisitte edes joskus kokea, että ettette todellakaan ole niin huonoja ratsastamaan kuin Pennin pyörittäjä. Se pysyy kyllä kyydissä, mutta ei se mitään ihmeitä osaa.

Kunhan kuvaa sitä kullankeltaista poniaan. Ja sitten se vielä päivittää pelkkiä ponin turpakuvia blogiinsa, missä jaaritellaan kaikkea turhanpäiväistä. Jaarittelulla meinaan, että todellakin heitän kaiken ihan päin Pennin peppua, enkä jaksa kirjoittaa siitä, menikö kouluradan pysähdys nyt metrilleen oikeaan kohtaan. Rakastan tätä mitä teen ja pidän siitä, että kirjoitan teille vain ja ainoastaan asioista, mistä haluan ja pidän.

Tämänkin tekstin kirjoittaminen oli oikein mukavaa ja oivaltavaa. Teksti oli lähtöisin valkoiselta läntiltä ja siitä se ajatus vain yhtäkkiä lähti. Tällä ei ollut luonnosta, eikä aikaisempia otsikoita. Se vain tuli. Ja jos todellakin tosissasi luit tämän loppuun niin voisin kutsua sinua oikeasti lukijakseni. Kiitän tässä silti kaikkia 29 lukijaa, jotka ovat liittyneet tänne. Samaten niitä monia, jotka lukevat blogiani joko ihan huvikseen välillä tai ovat muuten näkymättömiä seuraajia. Haluan luvata teille jonkun massalaatuisen (eli siis kysymyspostauksen tai linkkaa blogisi -postauksen tai...) yllätyspostauksen kunhan tuo 30 tulee täyteen.

Mutta vielä lopuksi haluan vannoa, oikea lukijani, etten kirjoita liikaa tällaisia kuvattomia postauksia.

Koska uskoisin, että luet blogiani myös vähän kuvien takia, vai mitä?

8 kommenttia:

  1. Upeasti kirjoitettu. Onnistuit kiteyttämään juuri sen, mitä itse blogeissa arvostan, nimittäin omaperäisyyttä. On niin totta, että nykyään lähes kaikki hevosblogit ovat täysin samanlaisia - joko kisoista ja valmennuksista tai ratsastustunneista, vuokrahevosista tms. asioista kertovia, jotka toistavat toinen toistaan, meni lähes mihin blogiin vain. Suurimmassa osassa kirjoitustyylikin peilaa muita blogeja vailla persoonallisuutta. Minusta on surullista, että muuten todella hyvään blogiin kuvineen kaikkineen syydetään tekstiä, jonka kirjoittamista ei kovin paljon ajatella. Se teksti kun on se blogin pääasia, sitä varten näitä pitäisi pitää. Tekstihän voi olla miten virheetöntä tahansa, mutta silti minun mittapuullani sielutonta, jos siihen ei onnistuta ripottelemaan sitä omaa maailmaa ja itseä. Olen vasta 15, mutta juuri tuon taidon haluaisin oppia. Luen tätä blogia, koska sinulla se taito on, ja kirjoituksiasi on kerrassaan upeaa lukea.

    Myös blogisi aihe ja oma tavoitteesi natsaavat oman maailmani kanssa, minunkin tavoitteenani on saavuttaa aito ystävyys hevosen kanssa, vaikka siinä sivussa haluan myös kehittyä paremmaksi ja tasapainoisemmaksi ratsastajaksi. Ratsastuksessa voi kehittyä niin uskomattoman monella tavalla, mutta tärkeintä on kehittyä hevosen lukemisessa ja sen ymmärtämisessä. En sano itseäni viiden vuoden ratsastustaustalla hyväksi hevosihmiseksi. Minulla on niin paljon opittavaa, että en edes tiedä vielä, mitä kaikkea se on.

    Blogeihin palatakseni, sorrun usein arvostelemaan blogeja ulkoasun perusteella, näin visuaalisesti ajattelevana. Analysoin jatkuvasti kaikenlaista näkemääni, ja pienikin virhe jossain voi ärsyttää minua suunnattomasti. Olen oppinut blogimaailmassa tästä pois jonkin verran, mutta yhä arvostan suunnattomasti jonkun taitoa luoda tasapainoisia ja omaa kieltään kertovia ulkoasuja. Teen itse myös suunnattoman mielelläni bannereita, se on kirjoittamisen ohella minulle hyvin tärkeä tapa luoda jotain konkreettista, jossa näkyy oma kädenjälkeni ja osa minua itseäni. Jokainen bannerintekijä tekee erilaisia bannereita erilaisella tyylillä.

    Sen saman saman pitäisi näkyä myös kirjoittaessa, mutta valitettavasti nyt on ne hyvien blogien ihanteet, joita kaikki pyrkivät kopioimaan, kuten kirjoititkin. Jokainen ihminen on yksilö. Jokainen ihminen voisi tehdä blogistaan yksilön, mutta vain harvalla on pokkaa ja taitoa tehdä niin, koska halutaan pysyä tutussa ja turvallisessa, ei välttämättä siinä, mikä omaa silmää miellyttää. Olet itse onnistunut tekemään blogistasi omanlaisesi kirjoituksen osalta. Ja minä arvostan sitä ihan järkyttävästi. Ulkoasusi ei ole poikkeava, mutta sen ei tarvitse olla, tekstin takia blogeja luen. Joskus vielä haluaisin itse saada blogistani juuri oman näköiseni, murtaa yleisen mallin näkymättömät estot mielestäni ja oppia oikeasti kirjoittamaan.

    Tämä postaus sai minut ajattelemaan, kiitän sinua siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin kiitos ihan jumalattomasti tästä megaihanasta ja pitkästä kommentista! Arvostan, että olet jaksanut tälläisen edes kirjoittaa :D

      Sitten myös pientä vastauksen tynkää, jota jouduin ihan ajatuksella tulla sinulle kirjoittamaan..

      Ensinnäkin en minäkään kutsu itseäni mitenkään kovin hyväksi hevosmieheksi, kunhan yritän vain parhaani mukaan ymmärtää hevosia. Niistä ei ikinä voi osata tarpeeksi, puhuttiin sitten niiden luontaisesta käyttäytymisestä tai ratsastamisesta. Olet silti onnekas, kun omaat innon siihen, että haluat ymmärtää. Tahto oppia onkin se kaiken alku ja juuri ja juurikin se asenne ratkaisee. Hevoset tunnistavat asenteet. Ne lukevat meistä niitä näkymättömiä asioita, joita me emme välttämättä osaa edes tunnistaa. Siksi kannattaa myös välillä katsoa peiliin kun vastassa on "hankala" hevonen. Syypää saattaa yhtäkkiä ollakin vain se kaksijalkainen tollo.

      Mutta hei blogien suhteen sama täällä! Arvostelen liikaa ihmisten tyyliä tehdä ja pitää blogia, vaikka pitäisi antaa armoa myös muille kirjoittajille :D Uskoisin silti, että löydät pian sen oman hyvän ja kivan tavan kirjoittaa, minullakin se syntyi silloin 15-vuoden tienoilla. Kirjoitin sillon jumalattomasti niistä runoja, joista leikkimielinen sanojen heittely on peräisin. Kannattaa antaa vaan ajatuksen viedä. Ei pidä liikaa pähkäillä edellistä lausetta. Jos alkaa miettimään, tekstistä tulee äkkiä liian tönkköä! Tässä ainakin minun ohjeeni tekstien kirjoittamiseen.

      Jokseenkin en ehkä ole myöskään poikkeava persoona näissä ulkoasuissa. Tosin pidän tätä nyt jotenkin omannäköisenäni, niin kuin sanoit, että banneri on ihan itse tehty. Harvemmin saan aikaiseksi kenellekään muulle mitään hyvää. Tai oikeastaan ehkä eniten harmittaa jos toisen bannerista tulisi hienompi kuin omasta... Sitten pitäisi taas ylittää itsensä oman bannerin suhteen :D

      Tämä vastaus on nyt vähän iltaväsymyksissä väsätty, mutta luin tämän jo päivällä hymyssä suin ja nyökyttelin hiljaa päätäni. Eikä tässä minua pidä kiittää, kiitos kuuluu sinulle tästä vaivannäöllisestä kommentista!

      Syyyyyvä kumarrus! :)

      Poista
  2. Mun on pitänyt liittyä tänne lukijaksi jo aiemminkin, mutta vasta nyt sain tehtyä sen ihan oikeasti :D Sun kirjoitustyyli on kyllä niin mahtava, erotut tosiaan joukosta - ja siis hyvällä tavalla! Suoraan sanottuna ihailen sitä, kuinka osaat oikeasti kirjoittaa näin upealla tavalla! Nämä postaukset jaksaa ja haluaa lukea, toisin kuin monen muun blogin. Tunnistin itseni myös kohdasta, jossa mainittiin, että usein vain selaat blogien kuvat läpi, sitä tekee varmasti moni muukin ja myös minä :D Tekstit ovat usein niin pitkiä ja suoraan sanottuna tylsiä. Ehkä minunkin pitäisikin alkaa hakea pikku hiljaa sitä omaa tyyliä, eikä vain mennä massan mukana..
    Ja kuten aiemminkin on kommentoitu, tämä postaus todella sai ajattelemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei... Kadehdittavana ei ole kiva olla :D Mutta hyvä, etten todellakaan ole ainoa joka vain selailee toisten kuvia :'D Jotenkin on tuntunut vähän hömelöltä liittyä lukijaksi ja todeta seuraavana päivänä, että njääh, mä seuraan näitä kuvia, nää on kivoja :D Mutta suosittelen ottamaan edes kerran ilon irti kirjoittamisesta ;) Niin kuin edelliseen vastaukseeni laitoin, älä ihmeessä mieti jokaista edellistä lausetta liikaa! Anna sanojen viedä, se on välillä ihan vapauttavaakin!

      Kun ylemmälle kumarsin, niin sinulle niiaan. Ettei vaan satu vahingossa jollekin pyllistämään enää! :D

      Poista
  3. Todella upeasti kirjoitettu! Aivan mahtava teksti! Uskoisin, että tuossa on kiteytettynä monen bloggaajan ajatukset, mutta ikinä en ole lukenut postausta, jossa kukaan olisi tuonut näitä asioita esille, ainakaan näin hyvin! Postaus sai todellakin ajatukset liikkumaan päässä, aloin ihan tosissani miettimään sitä, mikä on se minun tyylini kirjoittaa. Blogisi on muutenkin aivan ihana, ulkoasu on juuri sopivan yksinkertainen, kuvia on juuri sopivasti ja teksti on... No. Teksti painii täysin omassa luokassaan, loistavaa työtä. Voisin jatkaa tätä hehkuttamista vaikka kuinka ja pitkään, mutta olen varmaankin sanotavani sanonut. Rehellisesti sanottuna, kiitän sinua tämän postauksen kirjoittamisesta, sillä se herätti paljon mietteitä, joita en aio jättää omaan arvoonsa. Jatka samaan malliin! Ja näin vielä loppuun: kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Montako kertaa tässä piti kumartaa? Kiitos, kiitos ja kiitos tuhannesti kommentistasi. Aivan mahtavaa kun saan teidät myös pohtimaan omaa näkökantaanne teksteihinne ja jotenkin vaan.. Vetää niin sanattomaksi, vaikka tosiasiassa en ikinä uskonut tavoittavani näillä teksteillä niin montaa ihmistä :D Ainakaan sillä tasolla, että ne luettaisiin täysin ja vielä ihan saa ajatukset liikkeelle!

      Kiitos sinulle kommentista, turha minua tässä kiitellä kun minä vain suolsin mielipidettäni :D

      Poista
  4. Kokonaan luin ja luen aina kaikki muutkin postaukset! ;)

    Todella hyvää ja laadukasta ja upeasti kirjoitettua tekstiä! Jos tämä ei ole hyvin kirjoitettu postaus niin ei ole sitten mikään muukaan! Ihan oikeasti tosi hyvin kirjoitettu postaus kerta kaikkiaan!
    Ihailen sitä miten pystyt kirjoittamaan kaiken samalla kertaa, miten sulla riittää aika, vai meneekö sulla edes yhden postauksen kirjoittamiseen yli tuntia. Itsellä joskus nimittäin menee ja useimmin menee aika montakin tuntia, jos ei vaan tule mieleen mitä voisi kirjoittaa... Tuosta kuva jutusta, jos on pitkää ratsastustunti postausta en itsekkään jaksa tehdä muuta kun selata ne kuvat, ja jos kuvat ovat huono laatuisia poistun heti paikalla koko blogista ja odotan seuraavaan postaukseen parempia kuvia, mutta yritän itse henkilökohtaisesti aina selata ne kuvat edes ja sitten jätän kommentin, mistä blogin kirjoittaja ilahtuu! :D Huomaa kyllä täältä sunkin blogista, että tykkäät kuvata ja haluat näyttää sun blogin lukijoillesi miten hienoja ja hyviä otoksia oot saanut aikaseks! Osaat kuvata todella hyvin! Aloin muuten seuraamaan Facebookissa! :D

    Tästä sun ulkoasusta, kehuin sitä jo jonkin verran omassa blogissani (elaimetsydammessa.blogspot.fi) linkatuiden blogien suosikit postauksessa. Tykkään todella paljon tästä sinertävästä ulkoasusta, varsinkin talvea kohden tämä on ihana! Ja tuo banneri on oikeasti täydellinen! Yksinkertainen, mutta upea! Todella hyvää jälkeä!

    Ehkä olen kehunut blogiasi jo riittävästi!

    Ps. Linkkaa blogisi postaus olisi aika jees!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehut saa aina niin hämmentymään eikä osaa vastata mitään järkevöä.. :D kiitos tuhannesti!

      Ei mulla yleensä postauksiin kauaa aikaa kulu, eniten sitä menee oikeastaan kuvien laittamiseen varsinkin jos on niitä kuvia joita laitella. Jos mieleen ei tule kirjoitettavaa niin harvemmin kirjoitan, pakkotekstit ei ole se meidän juttu :D

      Mutta kiitos vielä, kehut piristävät aina päivää! :)

      Poista